Puisinik inuussutissarsiorneq amiinillu tunissassiorneq nungusaataanngitsumik atuinermik tunngaveqartoq nunarput tamakkerlugu, pingaartumillu Isorliunerusuni inuiaqatigiinnik suliffissaqartitsitsuuvoq ulluinnarni piniartut  inuuniarnerminni atugaasigut aningaasatigullu isertitaqarnerannut qaffassaataasumik inissisimasoq.

EU-mut puisit amiinik eqqusseqqusinnginneq maleruagassanik unioqqutitsineruvoq

KNAPK isumaqarpoq EU-p Europamut puisit amiinik eqqusseqqusinnginnera nunarsuarmi nunat niivermut kattuffianni WTO-mi tunngaviusumik maleruagassanik unioqqutitsinerusoq, ukuusunik:

·         Ulluinnarni atukkat aningaasarsiatigullu isertitat qaffassarnissaannut tunngatillugu

·         Suliffissaqartitsinerup annertusarnissaanut tunngatillugu

·         Nunarsuarmi tamakkiisumik pisuussutinik atorluaanissamut tunngatillugu

·         Aammalu nunat ineriartortut Kalaallit Nunaattut inissisimasut nunat tamalaat akornanni niivernikkut ineriartornermi peqataanerunissaannut tapersersornissannullu tunngatillugu

KNAPK isumaqarpoq EU-p puisit amiinik Europamut eqquseqqusiunnaarnerata kingunerisaanik nunarsuaq tamakkerlugu puisit amiinik niiveruteqarneq sequmivinneqarsimasoq. Tamatumalu kingunerisaanik inuiaat europa-miut puisit amiinik niivernikkut nunarsuarmiunut pinngitsaaliissummik taaneqarsinaasumik pilersitsineratigut Issittumi puisinik aallaaveqartumik inuussutissarsiuteqarnerup inuiattullu kultur-eqarnerup aallaat nungutitaanissaanut navianartorsiornermik aamma kinguneqartoq.

KNAPK-lu isumaqarpoq EU-p Europa-mut puisit amiinik eqqussequsiunnaarnerata kingunerisaanik Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii Pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat unioqqutinneqartoq.

Danskit Naalagaaffiat pisussaaffimmik sumiginnaavoq

Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat malillugu Danmark naalagaaffittut pisussaaffeqarpoq inatsisitigut naapertuuttumik Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffi Pillugit Nalunaarutip tamakkiisumik naalagaaffeqatigiinnermi  inatsisartoqarnikkut aaqqissuusaanikkut atuutsiinninneqarnissaa qularnaassallugu aamma naalagaaffik pisussaafeqarmat inuiaat allat iliuuseqarnerisa kingunerisaanik Issittumi piniartut eqqorneqartut inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaannik innarliisoqartillugu sukumiissumik naapertuulluartumillu ajortumik sunniutit taarsiissuteqartitsinnikkut millisarniassallugit. Nunatsinni naalakkersuinikkut akisussaasut suliassartik ilisimaaralugu naalagaaffik piumaffigisariaqarpaat pisussaaffiit Nunat Tamalaat akuerisaat nunat inoqqaavinut tunngassuteqartut sukumiisumik atuutsinneqarnissaat malinneqarnissaallu naalagaaffiup isumagisassarigaa.

Nutaamik eqqarsarneq aammalu iliuutsit nutaat pisariaqarput

KNAPK-mi ersarilluinnartumik isumaqarpugut Namminersorlutik Oqartussat Nunatta Ammerivianik piginnittutut suliarisariaqaraat nutaamik iliuuseqarnikkut nunatsinni puisit amiinik tunisassiornerup nutarsarnissaa, tassani inuinnarnut ulluinnarsiutinik sullisinillu atisassiorneq akinut ulluinnarni atukkanut naleqquttoq siunertaralugu ammit ilaasa atorneqartalernissaat qularnaarniarlugu. Periarfissat aqqutillu nutaat atorlugit siunissami puisit amerpassuisa atorluarnissaat anguniartariaqarparput.

Pinngortitaq silalu allanngoriartoraluarpalluunniit Issittumi najugaqarpugut atisaqartariaqarpugullu aamma issimut naleqqussakkanik. Nammineq pigeriikkatsinnik nammaqatigiittumik atorluaanikkut CO2-mik atuinerput annikillisissavarput minnerunngitsumillu nunatta avataaniit atisat tikisitat issimut naleqqutinngitsut unammillersinnaalissavavut.

Ammalu ukiuni makkunani nunatsinni takornariaqarneq, aatsitassarsiorneq olie-siornerlu siuarsarniarlugit iliuutsit ingerlaneranni naatsersuutigineqarpoq avatitsinniit inuppassuit suliartortut nunasiumaartut. KNAPK-milu isumaqarpugut inuit tamakku aamma maani Issittumi atisat naleqquttut puisit amiinik sanaat aamma tulluarsarfigiumaaraat pisariaqartikkumaaraallu.

Puiseqassuseq ernumanartorsiortitsivoq

Naggataatigut KNAPK-miit erseqqissaatigerusupparput EU-p puisit amiinik niiveruteqarnissamik inerteqquteqartitsinerata kingunerisaanik imartatsinni aalisagaqatigiit uumaasoqatigiillu imminnut nerisaqaqatigiinnerisa nammineerluni nammaqatigiinnerata innarlersimasinnaanera annilaanngatigigatsigu. Atlantikup avannaata kitaani puisit assigiinngitsut amerligattuinnartut nunatta aalisakkanik inuussutissarsiuteqarnera ulorianartorsiortissinnaaaga qularnanngilaq. 

Nunatsinnimi Pinngortitaleriffiup ilisimatuussutsikkut kisitsisaatai malillugit nunatta imartaani puisit assigiingitsut ullumikkut 17,5 miilioninik amerlassuseqalersimapput, taakkulu ukiumut aalisakkat qaleruallillu 16 million tonsit nerisaraat aamma ilisimatuussutsikkut saqqummiunneqarerpoq. Ukiunilu makkunani puisit saluttut Issittup imartaa tamakkerlugu takussaagaluttuinarlersimanerat aamma uppernarsarneqareerpoq. Annilaanngatigaarpullu Issittup imartaani puisit akornanni kaannersualersinnaanerata atuutilersimasinnaanera.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Leif Fontaine, siulittaasoq

Kalaallit Nunaanni sinerissamut qanittumi aalisartut piniartullu inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartumik inissisimasuupput, assortorneqarsinnaanngitsumillu sineriassuatsinni kitaata avannaarpiarsuaniit kujataani nunap isua uiarlugu aamma kangiani aasami ukiumilu illoqarfinni nunaqarfinnilu inoqutigiit tamarluinnaasa nerisassaannik ukiorpassuanngortuni pilersugariuarpaat.

Taassuma saniatigut nunatta inuussutissarsiornikkut aningaasarsiorneranut pingaaruteqarnerpaamik aalisartut ukiorpassuarni inissisimapput aalisakkanik qalerualinnillu nunamut tulaasuinermikkut nunap inuinik suliffissaqartitsillutillu inuiaqatigiit ingerlaannarnissaannut qulakkeerisuugamik.

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitta pingaarnersaat, tassalu aalisarneq piniarnerlu inuiaat ullut tamarluinnaasa inuussutissaminnik pisariaqartitaminnik aallerfigisarpaat. 

Taamaattorli sineriassuatsinni pisuussutitta atorluarneqarnissaannut suli pitsaanerungaartumik iliuuseqarnissatsinnik pisariaqartitsivugut. Ukiorpassuanngortuni aalisakkatigut tunitsiveqarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu piorsaaneq killeqarsimavoq, ajoraluartumik piniakkat imarmiuppata nunaminngaaneersuuppataluunniit, aalisakkatuulli tunitsiveqartinnissaannut aammalu tunisassiarineqarnissaannut periarfissaannik piorsaasimanngilagut. Tassami kalaaliminernik tuniniaaviit eqqaassanngikkaanni allanik periarfissiisoqarnikuunngilaq.

Pingaaruteqarpoq maannakkut siunissaq eqqarsaatigalugu ”Kalaaliaqqat” kisiisa isumalluutigiunnaarlugit nutaamik eqqarsarluni marloqiusamik tunitsivinnik, aalisakkanut neqinullu tunisassiorfittalinnik pilersitsiortornissaq pisariaqalerpoq.

Sineriassuatsinni fabrikkit matoorarneqartarput, tassani Royal Greenland-ip inuiaqatigiit sinnerlugit aqutaat, aalisakkat tunitsivimmut tulaanneqartartut avammut niuerutigineqarnissaannut annikippallaalersullu matuinnartarpaat.

Tamanna allanngorluinnartariaqalerpoq Kalaallinik nunaqavissunit aalisartunik piniartunillu tiguneqartariaqalerput pisiarineqarlutilluunniit.

Sinnera atuaruk...