KL
DA
EN

KNAPK-p raajarnianut sinerissap qanittuani Aalisarsinnaanermik akuersissuteqartunut politikia

Siulersuisuunerit akuerisaat

Imarisaata aalajangersarnissaanut ingerlaasissatut siunnersuut:

A. Siunnersuut manna raajarnianut KNAPK-mut ilaasortanut tusarniutigineqassaaq
naleqqussarneqarnissaa siunertaralugu.
B. Ulluinnarni Aqutsisut oqaluuserissavaat isummerfigalugulu.
C. Siulersuisuunernut akuerisassanngorlugu Ulluinnarni Aqutsisunit inassutigineqassaaq.
D. Raajarnianut politiki sulinermut tunngaviulissaaq.

Siunnersuummik piviusunngortitsineq

KNAPK-p raajarnianut pitsaasumik kiffartuussinissaanut matuma kingulianiittut tunngaviit piviusunngortinneqassapput KNAPK-p allaffeqarfiani pisortamit akisussaaffigineqartumit immikkut siunnersortimik isumaqatigiissuteqartarnikkut. Aningaasartuutigineqartut raajarniat
akiliutaannit tamakkiisumik imminut napatittumik ingerlanneqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
Imarisaa:
1. Piujuartitsineq atorluaanerlu
1.1. Nunatsinni raajarniarnerup piujuartitsinermik tunngaveqartumik ingerlanneqarnissaa tunngaviit pingaarnerpaartaraat – tamannalu qulakkeerneqassaaq ilaatigut Marine Stewardship Council (MSC)-mik sulissuteqartut toqqartumik peqataaffigineqarneratigut.
1.2. Aalisartup pisisartullu imminnut qanilliartuinnarnerat eqqummaariffigineqartuassaaq pisariaqartumillu naleqqussarfiujuartariaqarluni.
1.3. Nunatsinni raajat ukiup ingerlanerani pisarineqartartut tamakkiisumik
atorluarneqartuarnissaat nunatsinnullu tamakkiisumik iluaqutissiinissaat
tunngavigalugu raajarniat pitsaasumik suleqatiginerisigut
qulakkeersimaneqartuassaaq. Raajat ukiup ingerlanerani pisaasartut annertussusaat
qanimut malinnaavigineqartuassapput raajarniat pisariaqanngitsumik
uninngasoortarnissaat pinngitsoorsimaniarlugu.
1.4. Qalut ataasiinnaat atorneqartarnissaat taamaallaat akuerineqartariaqarpoq.
1.5. Raajartassat siammasissumik iluaqutaanissaat KNAPK-p
aqqutissiuusseqataaffigissavaa.
1.6. Raajarniarnermi aningaasarsiornikkut pissarsiat sapinngisamik nunatsinnuttamakkiisumik iluaqutissiinissaat anguniarneqartuartariaqarpoq – tamanna
anguniarneqartuassaaq raajarniat KNAPK-llu akornanni pitsaasumik
suleqatigiinnikkut.
2. Inatsisitigut aaqqissuussinerit
2.1. Angallatit annerpaamik 27 meter ilanngullugu angissusillit sinerissap qanittuani
akuerineqassapput. (sinerissap qanittuata imartaa tassaavoq basisliniemiit avammut
12 sømil tikillugu imartaq).
2.2. Raajarniarnermi aalajangersakkat atuuttut suulluunniit aaqqissuunneqassapput
tamatigut KNAPK peqataatillugu KNAPK-llu ilaasortaanut iluaqutissanngorlugit.
2.3. Aalisariutini kilisaatiniluunniit aqumiut sapinngisamik tamakkiisumik
nunaqavissuunissaat anguniarneqartuartariaqarpoq. Tamannalu angutinnagu
minnerpaamik 75 % aqumiut nunaqavissuunissaat tunngaviusumik
piumasaqaataasariaqarpoq.
2.4. Aalisariutini kilisaatinilu inuttat allat (aqumiuunngitsut) tamakkiisumik
nunaqavissuusariaqarput.
2.5. Kikkut kilisaatinik aalisariutinillu piginneqataasinnaaneri pillugit
aalajangersaaniarnermi piginneqataassutsit tamakkiisut nunatsinni nunaqavissuusunit
pigineqarnissaat KNAPK-mit anguniagaavoq. Inuiaqatigiit kalaallit pingaarnermik
tunngavigisaat aalisakkat qaleruallillu nunatta isumalluutai uumassusillit
pisassiissutaasartut avammut tunineqarnissaat inuiaqatigiit akissaqartinngikkaat
KNAPK-mit aalajangiusimaneqartoq raajarnianit aamma malinneqassaaq.
2.6. Aalisartitseqatigiiffiit (A/S-tut + ApS-tut ingerlatseqatigiiffiit tunisassiorfiillu)
ataatsimoorlutik piginneqatigiiffigisinnaasaat pisassiissutigineqartunit tamakkiisunit
annerpaamik pigilersinnaasaata killilernissaa KNAPK-mit anguniagaavoq.
2.7. Aalisariutini inuttat pillugit nalunaarut nr. 35 28. Oktober 1993-meersoq
ilasariaqarpoq 50 BRT-nit mikinerusut aalisariutit inuttaqarnerat ilanngunneqarluni.
2.8. Imarsiornermi inatsisit malittarisassallu atuuttut tamatigut malinneqartuarnissaat
qulakkeersimasariaqarpoq – immikkut akuersissutitaqanngitsunik.
3. Ilinniartitaaneq pikkorissartitsinerillu
3.1. KNAPK-mi siunnersorteqarfiup pisariaqartutigut raajarniat KNAPK-mi ilaasortat
atugaat pillugit inatsisitigut, naatsorsuutitigut, medicinkursus il.il. ingerlatsinernut
attuumassuteqartunik piumasaqaatit pillugit pikkorissaasarnissaat immikkut
pilersaarusiorluarlugit raajanut immikkoortortaqarfimmi sulisoq qanittumik
suleqatigalugu pilersaarusiorneqartassapput.
3.2. Angallatit raajarniutit angallatillu allat aalisakkanik aalisartut sutigut tamatigut
isumannaallisaanikkut, attaveqaatitigut, qarasaasiakkut atortorissaarutitigut il.il.
piumasaqaatinut naammassinniffiusumik pitsaasumik ataatsimoortumik
suleqatigiinnikkut atugassarititaasut atorluarlugit sutigut tamatigut
malinnaajuarnissaq sulissuteqartuarnissarlu pisariaqarluinnarpoq. Tamatumani
raajanut immikkoortortaqarfimmi sulisup KNAPK-mi suleqatit allat peqatigalugit
isumagissavai.

3.3. Aalisariutini kilisaatinilu inuttat (aqumiut inuttallu allat) pikkorissartuarnissaat
nunatsinni nunanilu allani periarfissaajuartariaqarpoq – ingerlatseqatigiiffiit
soqutigisaqaqatigiiffiillu pisortat suleqatigalugit tamanna qulakkeersimasariaqarpaat.
Tamanna ukiut tamaasa pilersaarusiukkamik ingerlanneqarnissaa anguniarneqassaaq
– ingammik oqaatsitigut pikkorissarnerit ataavartumik ingerlanneqarnissaat
pisariaqarpoq.
3.4. Aalisariutini kilisaatinilu aqumiut, inuttallu allat atortulersuutinut nutaaliaasunut
malinnaajuarnissaat pikkorissaasarnikkut ilinniartitseqqittarnikkullu
ingerlatsisarnikkut qulakkeersimaneqassaaq.
4. Raajartassiissutinik atorluaaneq aaqqissuussinerlu
4.1. Pisassiissutit agguarneqarneri siunissami imaattariaqarpoq: TAC Kalaallit Nunaata
imartaani 100 %-iusumit 50 % avataasiortunut sinneri 50 % sinerissap qanittuani
aalisartunut.
4.2. Ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat taamaallaat annerpaamik 10 %-mik pisassiissutinit
pigisaqarsinnaassapput. Angallammik piginnittoq inuk ataasiinnaappat
selskabiugaluarpalluunniit inatsisitigut aalajangigaq piginnittoq uani pineqarpoq. 10
%-nik sippuissutit naalakkersuisunut utertinneqarnissaat anguniarneqassaaq taakkualu
aalisartunut pisassanik amikkisaartunut pisassiissutigineqarnissaat
anguniarneqassaaq.
4.3. Kvoteflex taamaaginnassaaq – pisariaqartutigut eqaallisarneqarsinnaanissaa
raajarnianit peqataaffigineqassaaq raajarniat pisariaqartitaat aallaavigalugit.
4.4. Pisassiissutaareersut iluanni pisassat ilaannik aalisartut akunnerminni niuertarnerat
ingerlaannassaaq.
5. Aserfallatsaaliineq iluarsaassisarnerillu
5.1. Nunami suliffiit aalisariutinik kilisaatinillu taakkualu atortuinik aserfallatsaaliinernut,
iluarsaassinernut il.il. sullissisinnaasut pigineqartariaqarput – soorlu amutsiviit
assigisaallu. Tamannalu anguniarneqartuartariaqarpoq.
6. Akit il.il. pillugit isumaqatigiissutit pitsaassutsimillu
qularnaarinninneq
6.1. Ataatsimoortumik tamanut atuutsinneqartumik akit tunisinermullu ilitsersuutit il.il.
pillugit tunisassiortunut/tunitsivinnut isumaqatigiissuteqartarnissaq tunngaviussaaq
anguniarneqartuassallunilu.
6.2. KNAPK-mi immikkoortortaqarfinni ilaasortat sinnerlugit KNAPK nuna
tamakkerlugu isumaqatiginninniartartutut pisinnaatitaaffeqarpoq tamannalu
tunngavigalugu tunitsivinnut tunisassiorfinnullu isumaqatiginninniartarnerit ukiuni
trassinngulersuni ingerlatarisimallugit. Taamatut isumaqatiginninniartarnerit pisarput
nunarsuarmi tunitsivinni akigitinneqartut atuuttut allallu paasissutissat akinut
aningaasartuutinullu tunngasut aallaavigalugit isumaqatiginninniartoqartarluni.
Ukiunilu kingullerni inuiaqatigiit pigisaat siuuttoralugu aalisartut kattuffiannik
isumaqatigiissuteqarusunnginnernik siunertaqarluni suliniarnerit takornartaajunnaarput. Taamatut pisoqartillugu Naalakkersuisut
akunnermuliuttartussanik pilersitsinissaat KNAPK-mi siulersuisuunerit piumasaraat.
6.3. Raajat akii raajallu tulaassuinnakkat pillugit ilitsersuutit pillugit
isumaqatiginninniartarnikkut raajarnianut iluaqutissiisumik akitigullu pitsaasumik
anguniagaqartuarnissaat sulissutigineqartuartariaqarput raajarniat sinniisuinik
qanittumik eqaatsumillu suleqateqarnikkut.
6.4. Nunarsuarmi issittup raajaanik tunisassiornerup qanoq ingerlanera pillugu allatigullu
tunitsiviit raajat akiinut sunniuteqartuusut qanimut malinnaavigiuarnissaat allaffimmit
pitsaasumik isumagineqassaaq.
6.5. Isumaqatigiissuteqartoqarsinnaannginneranut akunnermuliuttartussanik
pilersitsinissaq KNAPK-mit anguniagaavoq. KNAPK-mi immikkoortortaqarfinni
ilaasortat sinnerlugit KNAPK nuna tamakkerlugu isumaqatiginninniartartutut
pisinnaatitaaffeqarpoq tamannalu tunngavigalugu tunitsivinnut tunisassiorfinnullu
isumaqatiginninniartarnerit ukiuni trassinngulersuni ingerlatarisimallugit. Taamatut
isumaqatiginninniartarnerit pisarput nunarsuarmi tunitsivinni akigitinneqartut atuuttut
allallu paasissutissat akinut aningaasartuutinullu tunngasut aallaavigalugit
isumaqatiginninniartoqartarluni. Tunisassiorfiit raajanik pisiortortut KNAPK-mik
isumaqatigiissuteqarusunnatik akinik namminneq aalajangersaasalernerat
takornartaajunnaartoq allanngortittariaqartoq tamatumani aalisartut tunisassiortullu
akunnerminni illuatungeriittut suleqatigiittullu isumaqatigiissuteqartarnissaat
siunertarineqarluni. Isumaqatiginninniarnerillu ingerlaqqissinnaajunnaartarnerat
qaangerniarlugu akunnermuliuttartussanik pilersitsisoqartariaqarpoq. Taamatut
pisoqartillugu Naalakkersuisut akunnermuliuttartussanik pilersitsinissaat KNAPK-mit
anguniagaavoq.
1. Kinguaariit nikittarnerannut ingerlatitseqqiinermik aaqqissuussinerit
1.1. Ukiut 60 sinnerlugit raajarniarneq ingerlareerpoq – kinguaariinnit tulliuttunit
nanginneqarnissaa eqaatsumik periuseqarnikkut qulakkeerneqartariaqarpoq. Tamanna
ilusilersorneqassaaq raajarniat peqatigalugit siunnersuusiornikkut aalisarnermullu
inatsimmut ilanngussassamik siunnersuusiornikkut.
1.2. Inuusuttut raajarniarnermut peqataalersinnaanerat eqaatsumik aaqqissuussinikkut
periarfissinneqarnissaat qulakkeerneqartariaqartoq KNAPK-mi siulersuisuunerit
piumasaraat. Angallatitaarnissamut pisassaqarnissamullu tunngatillugu
aaqqissuussinerit eqaatsut naleqqussarluakkallu qulakkeernissaat anguniarneqassaaq.
1.3. Kinguaariit nikittarnerannut tunngasut ersarissarneqarnissaat KNAPK-mi
siulersuisuunerit piumasaraat.
2. Aningaasalersueriaatsit nutaat
2.1. Sinerissap qanittuani aalisarnerup siuarsaqqinneqarnissaanut nutaamik
aningaasalersueriaatsit pisortat akuuffigisaat ilanngullugit piumasaqaatiginissaat
akuerineqassasoq KNAPK sinnerlugu siulersuisuunerit piumasaraat.
Siusinnerusukkut ESU-mik taallugu aaqqissuussisimaneq ilaatigut eqqaaneqarpoq –
ullutsinnut naleqqussarlugu atuuttussanngortinneqarsinnaasutut isigalugu.
2.2. Angallatinik nutaanngilisunik aserorterisalernissami nutaamik inatsisiliaq 01.01.2010 atuutilersumi, aalisartut angallatiminnik aserorterisitsissagunik inatsit nutaaq
angallatikillisaanermut aalisartukillisanermullu sakkussatut pilersinneqarsimasutut
KNAPK-mi siulersuisuunerit nalilerpaat, tassa aalisarnermut akuersissummik
annaasaqarnermik allaat kinguneqartussatut nalilerlugu. KNAPK-mi siulersuisuunerit
siunnersuutigaat tamanna allanngortittariaqartoq aalisartut angallatiminnik
aserorterititsissagunik aalisarnerminnik ingerlariaqqinnissaat qulakkeerlugu
nutaamillu angallatitaarnissamut periarfissinneqartariaqarlutik taamaalilluni aamma
aalisarttut angallatiminnik aserorterisitsisut aalisarnermut akuersissutiutitik
pigiinnarnissaat tunngavissillugu.

Nuuk, november, 2010.

 

 

To top