KL
DA
EN

Inatsisartut Aalisarnermut Inatsisaata allannguutissaannut tusarnium-mut akissuteqaat

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissaatut siunnersuutit pillugit KNAPK imaattumik akissuteqassaaq. Kattuffiup iluani tusarniaaneq ingerlatereerlugu, kattuffiup ataani Siunnersuisoqatigiit ilaat tusarniareerlugit kiisalu Siulersuisuunerit pineqartoq pillugu ataatsimiinnerat tunngavigalugu akissuteqaat suliaavoq. 

Akissuteqaammi pingaarnertut sammineqarput qulequttat tallimat, ukuusut:

  1. Pisassiiniarnermi (TAC) atuisut ilisimasaasa ilanngunniarneqarnerat.
  2. Aalisartutut inuutissarsiortutut nalilerneqartarnerup sukateriffiginiarneqarnera.
  3. Piginnittuussutsip eqiteruppallaannginnissaata anguniarneqarnera.
  4. Inuusuttut aalisarnermut pulasinnaanerisa aqqutissiuunniarneqarnerat.
  5. Nioqqutissiortut aalisarnermi peqataasinnaanerisa unitsinniarneqarnera, aammalu aalisartut nioqqutissiornermi, tuniniaanermi il.il. piginneqataasinnaanerisa unitsin-niarneqarneri.

 § 2, imm. 2, atuisut ilisimasaasa ilanngunneqarnisaannik imaqarpoq.

Allannguutissap siunertaa KNAPK-mit assorsuaq isumaqatigineqarpoq. Paasivarput ilaatigut pisassanik, soorlu TAC, aalajangiiniarnerni atuisut ilisimasaat ilatinne-qartalerniartut. Imartatta ilarujussuat suli ilisimatuussutsikkut misissorneqanngilaq, taamalu atuisut ilisimasaat uumasorsiuut misissuinerinut tapertaalluarsinnaasut siunnersuummut oqaaseqaammi ersippoq. Tamanna KNAPK-mit isumaqatigaarput. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq saattuarnermi misissuisarnerit imartani amerlasuuni amigarneri kattuffimmit akuttunngitsumik upariartaripput. Ukiaq kingulleq saattuartassat imartani arlariinni ilaneqarput soorlu Nuuk - Paamiut aamma Sisimiut-Attu aqutsiveqarfinni. Aalajangiinerni aalisartut misilittagaat ilisimasaallu tusaa-niarneqarsimasut paasisoraarput, tamannalu ilaurisimaarparput.

Siunertarineqartoq iluarisimaariarlugu, qanorpiaq isikkulimmik timitalerneqarnissaa pissangagaarput. Ukiumoortunik pisassanik aalajangiiniarnerni, uumasorsiuut sule-qatigiiffii soorlu ICES aamma NAFO, maannamut  innersuussuteqartarput, kingornalu Naalakkersuisut tusarniaasarput. Siunissami qanorpiaq atuisut ilisimasaat atorluar-neqarsinnaanersut kattuffimmiit oqaloqataaffigerusupparput.

§6, Imm. 4, allanngortinneqarpoq inuutissarsiutigalugu aalisartutut (piniartu-tullumi) nalilerneqartarneq sukateriffiginiarneqarmat. Ukiut marluk maani nunami akileraartartuuinnarani aammali ukiut marluk isertitat aalisarnermiit pilersinne-qarsimassasut piumasaqaataavoq. Taamatut sukateriniarneq KNAPK tapersersorpaa.

Immikkoortortap naggataani oqaatigineqarpoq; piniarnermit, savaateqarnermit, tuttuuteqarnermit assingusunilluunniit isertitat, aalisarnermik isertitanut sanilliunne-qassasut. Kattuffimmiit piumasaqaatigaarput kilisaatini qaamiutut inuttat isertitaat aalisarnermik isertitatut aamma nalilerneqassasut, taakkulu inatsisissap immiik-kortuani uani ilanngunneqartariaqarput. Kilisaatini inuttaasartut amerlanerpaartaat inuusuttuaraallutilli kilisaatersortunngortarput, taakkulu imminnut aalisartutut naa-tsorsuutigipput. Imaakkajuttarpoq kilisaatersorneq katersiffiusartoq kingorna sinerias-sorluni aalisartunngornissaq siunertaralugu. Taamatut periuseqarneq kattuffimmiit tapersersorluinnarparput.

§ 6, Imm. 5, 3 Aalisariummik (imalt selskabimik) ullumikkut piginnittuusinnaasutut (taamalu soorlu qaleralinnut licensimik)  nalilerneqartarpoq, inuk ukiut kingulliit marluk nunatsinni akileraartarnikoq. Tamanna maanna sukateriffiginiarneqarpoq imatut; inuup taassuma isertitaasa minnerpaamik 50%-ii aalisartutut inuussutissar-siornermeersimassapput. Piginneqataasullu minnerpaamik affaat taamatut allagar-taqassapput. Uani pineqartoq tassaavoq sinerissap qanittuani aalisarneq.

Kattuffimmiit siunertaq ajunngitsutut nalilerparput taperserparpullumi. Taamaattoq aalisartitseqatigiiffinni toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu piginnittuussutsit eq-qartornerini, avaqqunneqarsinnaanngilaq annerpaamik TAC-p qassi procentianik pigin-nittuusinnaanerit, Inatsimmi uani allanneqarnissaat ujartorparput. Raajarniarnermi (sinerissap qanittuani) toqqaannartumik aamma toqqaannanngitsumik annerpaamik 15 % pigineqaqqusaapput (aqunneqaqqusaapput), aammalu qaleralinniarnermi aqu-tsiveqarfinni pingasuni katillugu taamatut toqqaannartumik aamma toqqaannan-ngitsumik annerpaamik 5 % pigineqaqqusaapput (aqunneqaqqusaapput). Pingaartumik toqqaannanngitsumik piginneqataasoqarsimatillugu, aammalu piginneqatigiiffinni arlalinni piginneqataasimagaanni, taakku qanoq kisinneqartarnissai paatsoorneqar-sinnaajunnaarlugit inissilluartariaqarput.

Allaffissornermiit siunnersuut aqukkuminaatsussatut nalilerparput. Assersuutitut selskabi aningaasameerpat taava aningaasaatilik naalaganngussaaq ingerlaannaq, tamanna takornartaanngilaq, ingammillu raajarniarnermi misilittagaalluni.

§ 6, Imm. 6, ataani Nalakkersuisut immikkut akuersissummik tunisisinnaanerat oqaatigineqarpoq. Inatsisissamut oqaaseqatini Inuusuttut aalisarnermut pulasin-naanerannut tunngatillugu immikkut akuersisinnaanermi periarfissatut taanna taaneqarpoq. Kattuffimmiit isumaqarpugut tamanna erseqqinnerusariaqartoq. Paatsoorneqarsinnaanngitsumik aalisariutini inuttat inuttaanermikkut isertitaat aalisarnermik isertitatut nalilerneqartariaqarput. Assersuutissaavoq aalisartoq inuusuttuaraanerminiit ukiuni 18-ni angummi aalisariutaani aalisartutut inuttaareerluni namminersulernissaminut ullumikkut inatsisit malitassat malillugit aalisartutut isigineqarnngimmat, taakkulu § 6, Imm. 4-mut ilanngunneqartariaqarput. 

Tamanna malinneqarsinnaappat katttuffimmiit iluarilluinnassavarput. Inuttaq nam-mineq alloriarsinnaalissaaq, immaqa nammineq angallatitaarluni imaluunniit soorlu ataatami angallataa eqaannerusumik kingornussinnaalissallugu.

§ 6a, nioqqutissiortut aalisarnermi peqataasinnaanerat kipiniarneqarpoq. Imaappoq nioqqutissiorfiutillit aalisakkanilu tigooraavillit (pisiortortut) aalisarnerup iluani allanik soqutigisanik ingerlatsisinnaajunnaassapput. Siunertaq kattuffimmiit ta-perserparput. Sinerissap qanittuani aalisarnermik inuutissarsiorneq eqqarsaatigalugu KNAPK isumaqarpoq, nunap qaavani nioqqutissiorfiutillit toqqaannartumik aalisariutinik piginnittuunatillugu aalisartitsissanngitsut. Aalisartut tunioraasaria-qarput nioqqutissiorfiit aalisariutaannit unammillerneqaratik. Maannamut takusaan-narparput piginnittut aalisariutaat inoroorsaarfigineqarnerusartut, tamannalu akueri-neqarsinnaanngilaq.

Taamaattoq KNAPK-miit § 6a, uloriarnartutut nalilerparput, imatut paasineqassappat: Sineriassorlutik aalisartut nioqqutissiorfimmi piginneqataasinnaanerat matunneqas-sappat. Ullumikkut aalisartorpaalussuit nioqqutissiorfinni piginneqataapput, uku asser-suutitut taaneqarlik: Arsuk Food, Halibut Greenland, Qeqertaq Seafood aamma Uummannaq Seafood. Aalisartut ikigisassaanngitsut taakkunani piginneqataapput. Kattuffimmit ataasiarata oqaatigisarparput, aalisartoq aalisakkanik tunioraasuuin-narani, aalisakkanik naleqarnerulersitsinermi, nioqqutsissiornermut aamma peqataa-nerulertariaqartoq. Nalimik pilersitsinermi iluanaarnermilu, Nunap Inuii sineriassortut, pissarseqataanerusalernissaat Kattuffimmiit sakkortuumik tapersersorparput, taa-maattumik ilaasortatta naleqarnerulersitsinermut - alloriareersut alloriarsinnaasullu - periarfissaqartuarnissaat qularnaarneqartariaqarpoq.