KL
DA
EN

Malittarisassat Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi akuerisat

KALAALLIT NUNAANNI

AALISARTUT  PINIARTULLU  KATTUFFIATA

MALITTARISASSAI

Juni 2013


Kalaallit Nunaanni

Aalisartut Piniartullu Kattuffiata

Malittarisassai

„Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat“

( KNAPK ) aallarnerneqarpoq

junip aqqaneq aappaanni 1953 (12. juni 1953)

Aallartitat siullermeerlutik  Nuummi ataatsimiinneranni

KGH, Kalaallit Nunaannilu Landshøvdingeqarfik

ataatsimeeqatigitillugit.

Kattuffik taanna

Kalaallit Nunaanni aalisartut piniartullu peqatigiiffiisa

aalisarnermullu tunngasunik soqutigisaqaqatigiiffiit

peqatigiiffiisa kattuffigaat.

Kattuffiup allaffeqarfiata allakkanut telefaximut telefoninut E-Mail-imullu:

qaatiguuliorneqassaaq:

KNAPK

Aqqusinersuaq 31, 1. sal

Postbox 386

3900 Nuuk

Telefon 32 24 22, Telefax 32 57 15

E-mail: knapk@remove-this.knapk.gl

IT-mi quppersagaq:  www.knapk.gl


§ 1.

Kattuffiup aqqa siulersorneqarneralu

Kattuffiup taaguutigaa: ”Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat”, naalisarlugu KNAPK. Kattuffik aalisartut piniartullu peqatigiiffiisa, aalisarnermut piniarnermullu soqutigisaqaqatigiit allat kattuffiattut katitigaavoq.

a)     Pisariaqartutigut kattuffiup nunani allani kattuffiit assigisani suleqatiginiartartussaavai.

b)     Kattuffik politikkikkut suliniaqatigiiffiit arlaannaannulluunniit pituttorsimassanngilaq.

c)      Taamaattorli kattuffik aalisartut piniartullu atugaat pillugit politikkikkut inatsisartoqarnikkullu sunniiniarsinnaatitaavoq.

§ 2.

Siunertarisai

KNAPK-p siunertaraa, kalaallit aalisarnikkut piniarnikkullu inuussutissarsiornerisa siuarsarnissaat aningaasarsiornikkut, inuuniarnikkut kulturikkullu, taama suliniarnikkut aalisartut piniartullu iluaqutissarsisinnaaleqqullugit. Siunertaq aamma tassaavoq kattuffiit ingerlatsitseqatigiiffiillu KNAPK eqiteruffigilissagaat. Siunertat tamakku makku sulissutiginerisigut anguniarneqassapput:

Imm. 2.

Sukkulluunniit sapinngisamik naapertuilluartumik ullutsinnullu naleqquttumik inuussutissarsiornermi inatsiseqarnissap sulissutigineratigut.

Imm. 3.

Aalisartunut piniartunullu immami umiarsualivinnilu isumannaallisaataasussat sulissutiginerisigut.

Imm. 4.

KNAPK-p isumagisassaraa KNAPP-ni soqutigisaqaqatigiinnilu ilaasortat aalisarnermut, piniarnermut, peqatigiiffilerinermut allatigullu attuumassuteqartunik pikkorissaanikkut qaammarsaanissaq.

Imm. 5.

Aalisarnerup piniarnerullu inuussutissarsiutitut iluanaarutaasumik sunniuteqartussamillu ilaasortanut sulissutiginissaa ajunngitsorsiassaqartitsinikkut, ilaasortallu atugari-saannut pitsanngorsaatissanik makkunuuna suleqataanikkut:

a)            Tunisat nunnigussivimmiit naammaginartumik assartorneqarnissaasa sulissu-tiginerisigut.

b)            Nunatsinni nunanilu allani ajunnginnerpaamik tunitsiveqarnissap suleqataaffigineratigut.

c)             Inuussutissarsiornermi angallatitaarnissamut, piniutitaarnissamut ingerlatitas-sanullu il.il. oqilisaatissanik noqqaassuteqarnikkut.

d)            Aalisarnikkut piniarnikkullu inuussutissarsiornermi sakkut piniutillu nutaat, misilerarnerisigut nutaanngitsullu taarsersorneqarnissaannik toqqaannartumik niuer-nikkut suleqataanikkullu periarfissiissalluni.

e)            Suliniarnerit nunamut tamarmut nunalluunniit ilaannaanut immikkut tunngassuteqarsorisat naammaginartumik akeqarnissaannik angusaqartitsiniartunik ta-persersuinikkut.

f)              Aalisarfiit piniarfiillu teknikikkut siuariartornerup nassatarisaanik mingutsitsivigineqannginnissaannik aalisapiluffigineqannginnissaannillu suliniuteqassalluni.

g)            Aalisartut piniartullu sinnerlugit tunisat akiinik, tunisinermilu ilitsersuutit tunngavigalugit tunitsivinnut pisortat namminersortulluunniit pigisaannut isuma-qatigiinniartarnikkut, ilaasortat tunisaasa aningaasarsiornikkut appatsaaliuissalluni.

h)            Aalisariutini nunamiluunniit tunisassiorsinnaaneq, aamma nunatta iluani avataanullu tuniniaasinnaaneq ilaasortanut aqqutissiuusseqataanikkut peqataanikkullu ineriartortissallugu.

Imm. 6.

Ataatsimeersuarnernilu immikkut suliassatut anguniagassatullu aalajangersakkat tunngavigalugit anguniagaqarlunilu sulissuteqarnikkut.

§ 3.

Kattuffiup ilaasortai

KNAPK-mut ilaasortaapput aalisartut piniartullu peqatigiiffii / immikkoortortaqarfii sineriammeersut.

<s></s>

a)     Soqutigisaqaqatigiit malittarisassatik naapertorlugit kattuffimmut ilaasortaajumallutik qinnuteqarsinnaapput, akuerineqarsimasut atsioqatigiinnikkut ilaasor-tanngortinneqassapput.

Imm. 2.

Immikkut Kattuffiup ataani ilaasortaasinnaapput tunisassiorfiit, tunitsiviit imaluunniit assigisaat allat. Tamakku saniatigut piniarnermik, aalisarnermillu ingerlataqartut soqutigisaqaqatigiikkarlutillu aaqqissuussat, soorlu aalisariutini inuttat peqatigiiffiat/kattuffiat toqqaannartumik kattuffimmut ilaasortaasinaapput.

 

Imm. 3.

Peqatigiiffiit aamma soqutigisaqaqatigiit malittarisassamittut aalajangersagaat kattuffiup isumaanut anguniagaanullu akerliusumik imaqassanngillat. Taamaattumik immikkoortortaqarfiit, soqutigisaqaqatigiiffiillu malittarisassaanni allannguutissatut siunnersuutit, kattuffimmi allaffeqarfimmut Ulluinnarnilu Aqutsisunut saqqummiunneqartassapput – immikkoortortaqarfiit soqutigisaqaqatigiiffiillu malittarisassatut najoq-qutassaat innersuussutigalugit – taakkulu isornaateqartinneqanngippata atortussanngortinneqassapput siulersuisuunernullu ilisimatitsissutigineqarlutik.

Imm. 4.

Kommuunini  peqatigiiffiit  imminnut  kattullutik immikkoortortaqarfittut  ataatsitut inissikkusuttut  immikkut  akuerisaallutik  KNAPK-mut  immikkoortortanngorsinnaapput.

Imm. 5.

Peqatigiiffiit aamma soqutigisaqaqatigiiffiit kattuffiup isumaanut anguniagaanullu akerliusumik anguniagaqartut maleruagassanillu malinnikkumanngitsut kattuffimmit immikkoortortatut akuerineqarsinnaanngillat. Peqatigiiffiit ilaannakortumik kattuffiup anguniagaanik tapersersuisut kattuffimmi ilaasortaasinnaanngillat.

§ 4.

Immikkoortortaqarfiit pisussaaffii piginnaatitaaffiilu

Immikkoortortaqarfiit ilaasortanngortullu tamarmik KNAPK-p malittarisassaanik pigisaqassapput.

Imm. 2.

Immikkoortortaqarfiit ilaasortallu tamarmik kattuffiup ajunngitsorsiassarititaanik atugaqarsinnaatitaapput.

Imm. 3.

Immikkoortortaqarfiit ilaasortaasut sumiiffinni ataasiakkaani nunap ilaani suliassat sulissutiginissaannut ataatsimut suleqatigiiffiliorsinnaatitaapput.

a)       Sumiiffinni ataasiakkaani immikkoortortaqarfiit imminnut tunngassuteqartut pillugit kattuffik saaffigeqqaanngikkaluarlugu iliuuseqarsinnaatitaapput.

Imm. 4.

Immikkoortortaqarfiit KNAPK-p akisussaaffiinut tigummisaanullu sanioqqutsisumik suliaqarnissamut piginnaatitaanngillat.


Imm. 5.

KNAPK-mut ilaasortat immikkoortortaqarfiit tunuaqquneqartut siulersuisuunernit aalajangiiffigineqartassapput.

Immikkoortortaqarfiit soqutigisaqaqatigiiffiilluunniit tunuartinneqartut Kattuffiup ataatsimeersuarnerani maalaarutigineqarsinnaaput aalajangiiffigineqarlutillu.

§ 5.

Immikkoortortaqarfiit akisussaaffii

Immikkoortortaqarfiit ukiup naatsorsuiffiup aallartinnerani pisussaaffigaat ataatsimeersuarnerup kingorna piaartumik kingusinnerpaamik ataatsimeersuareernerup kingorna sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit allakkatigut kattuffimmut makku nalunaarutigissallugit:

a)       Kikkut siulersuisunut ilaasortaanersut qanorlu inissitsitersimanersut.

b)       Aalisartut piniartullu qassit peqatigiffimmut 31. december ilaasortaanersut.

c)        Naatsorsuutit ukiumoortut kukkunersiorneqarsimasut siulersuisunillu tamanit atsiorneqarsimasut.

d)       Aamma takujuk § 7 imm. 13 nr. 1.

Imm. 2.

Ukiup ingerlanerani immikkoortortaqarfimmi siulersuisut allannguuteqarsimappata, nutaanillu qinersineqarsimappat, kattuffimmut erniinnaartumik nalunaarutigineqassapput.

Imm. 3.

Kattuffiup ilisimatitsissutai suliassiissutaalu suulluunniit immikkoortortaqarfiup ilaa-sortaminut, pisariaqarnera naapertorlugu saqqummiuttassavai, isummerfigisaria-qartullu isummerfigalugit kattuffimmut nalunaarutigisassallugit, tassani aamma aningaasanut tunngassuteqartut ilanngullugit.

Imm. 4.

Naatsorsuutitigut aningaasatigullu akuerineqarsinnaanngitsunik iliuuseqartoqarsimappat immikkoortortaqarfimmi siulersuisut pisussaaffigaat unnerluussisartunut saaffiginninnissaq.

§ 6.

Kattuffiup aningaasalersorneqarnera

KNAPK aningaasalersugaavoq Kalaallit Nunatsinni tunitsivinnut suugaluartunut, soorlu; pisortat suliffeqarfiutaat (namminersorlutik oqartussat kommunillu suliffeqarfiutaat), ingerlatitseqatigiiffinnut aamma kalaalimineerniarfinnut, aalisartut piniartullu tunisaasa nalingisa procentiannik/promilliannik aalajangersimasumik isumaqatigiissuteqarnikkut.

Imm. 2.

Kattuffimmut akiliutip procentinngorlugu annertussusissaa Kattuffiup ataatsimeersuarnerani aalajangersarneqartassaaq. Ingerlatseqatigiiffinnut nammineq ingerlataqartunut kattuffimmut akiliutissap annertussusissaa, siulittaasumit allaffiullu pisortaanit isumaqatigiinniutaasassaaq.

a)       Taamatullu kattuffiup ukiumut tulliuttumut aningaasatigut pilersaarusiaa tunngavigalugu Ulluinnarni Aqutsisut siulersuisuunernut aalajangigassanngorlugu, immik-koortortaqarfinnut ukiup siuliani naatsorsuutinik tunniussisimasunut, procenteerutip unerartitap ilaa qanoq angitigisoq tunniunneqassanersoq innersuussu-teqartassapput.

Imm. 3.

Tunisinermi procenteerut imaluunniit promilleerut kattuffiup immikkoortortaqarfiillu ingerlanneqarnerannut sulinermut atorneqartassaaq.

Imm. 4.

§ 5 1-imi aalajangersagaq malillugu peqatigiiffik nassiussinissaminut pisussaaffigisani naammassisimanngikkuniuk agguagarsiassaminik pisinnaanngilaq.

Imm. 5.

Immikkoortortaqarfiit, peqatigiiffiit imaluunniit soqutigisaqaqatigiiffiit KNAPK-p malittarisassaanik ingerlatsinermikkut malittarisassamikkullu akerliusumik suliniuteqartut procentisiassaminnik tunineqassanngillat.

Imm. 6.

Immikkoortortaqarfiit ukiuni ilivitsuni marlunni sivisunerusumilluunniit ingerlasimanngitsut aallarteqqinniarnissaannut peqatigiiffik piviusorsiortumik missingersuu-sioruni kattuffik tapiissuteqarsinnaavoq.

§ 7.

Ataatsimeersuarnerit

Kattuffiup ataatsimeersuarnera oqartussaaffiuvoq qullerpaaq. Ataatsimeersuarnerup aalajangiussai  allanngortinneqarsinnaanngillat,  siulersuisuunernillu  piviusunngortinniarneqassallutik.

Imm. 2.

Ataatsimeersuarneq ukiut sisamakkaarlugit (4) ingerlanneqartassaaq, novemberip naannginnerani naammassineqareersimassalluni.

Imm. 3.

Ileqquusumik ataatsimeersuarnissaq, Ulluinnarni Aqutsisunit immikkoortortaqarfinnut soqutigisaqaqatigiinnullu nalunaarutigineqassaaq, ulloq ataatsimeersuarfissaq qaammatinik pingasunik sioqqullugu. Ataatsimeersuarnissamik nalunaarut allakkatigut atua-gassiatigullu nalunaarutigineqassaaq, ataatsimeersuarnissap qaqugu sumilu ingerlanneqarnissaa ilanngullugulu nalunaarutigineqassalluni.

Imm. 4.

Siunnersuisoqatigiit ataatsimeersuarnissamut kina/kikkut peqataassanersut namminneq akunnerminni toqqassavaat. Immikkoortortaqarfiit tamarmik siunnersuisoqa-tigiinnut sinniisussaminnik aallartitaqarnissaminnut periarfissaqassapput. Tassa aaliangersimasumik inuussutissarsiuteqarneq tunngavigalugu kattuffiup siulersorneqarnera ingerlanneqartussaanera aamma tunngavigalugu. (Takuuk Imm. 10)

Imm. 5.

Siulittaasoq, siulersuisuunerit ulluinnarnilu aqutsisut sinnerlugit kattuffiup ingerlasimanera pillugu ukiukkaartumik nalunaaruteqartassaaq, ataatsimeersuartunit akueri-neqartussamik.

Imm. 6.

Ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassatut siunnersuutit kingusinnerpaamik kattuffiup ataatsimeersuarnissaa qaammammik ataatsimik affarmillu sioqqullugu kattuffimmut E-mailikkut knapk@remove-this.knapk.gl -mut imaluunniit allatut ajornavippat telefax-ikkut nassiunneqassapput, oqaluuserisassatut ilanngunneqassappata.

Imm. 7.

Ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassat tulleriinnilersorneri oqaluuserisassallu tunngavilersuutitaat pappiaranngorlugit ataatsimeersuaqataasussanut nassiussorneqareer-simassapput, ataatsimeersuarnissaq ullunik 14-inik sioqqullugu.


Imm. 8.

Ataatsimeersuarnermut peqataasussat aqqi immikkoortortaqarfinniit soqutigisa-qaqatigiiffinniillu ataatsimeersuarnissaq qaammammik ataatsimik sioqqullugu allaffeqarfimmut allakkatigut E-mailikkut imaluunniit allatut ajornavippat telefaxikkut nassiuneqareersimassapput.

a)            Immikkoortortaqarfiit ukiumi siuliani §. 5 imm. 1c-mik naammassinnissimasut kisimik ataatsimeersuarnermut aallartitassanik toqqaasinnaapput.

Imm. 9.

Ulluinnarni Aqutsisut oqaluuserisassanngortitanik immikkoortiterisussaapput.

Imm. 10.

Siulittaasumut, siulittaasup tullianut aamma siulersuisuunerni ilaasortassatut qinigaasinnaapput taasisinnaallutik ataatsimeersuaqataasut.

Imm. 11.

Ataatsimeersuarnermi siulersuisuunissanik qinersinermi siulittaasoq, siulittaassullu tullia ataatsimeersuaqataasunit toqqaannartumik immikkut qinerneqartassapput. Siunner-suisoqatigiit amerlassusaat tunngavigalugit siulersuisuunerit qulingiluanngornissaannut (9) siulersuisuunernut qinigassat ataatsimeersuaqataasunit ilaneqartassapput.

a)        Piumasarineqarpoq siulittaasoq siulittaasullu tullia ataatsimeersuaqataasut affaat sinnerlugit amerlassuseqartunit qinerneqarsimassasut.

b)        Taava siulersuisuunernut ilaasortassat qinerneqassapput.

Siunnersuisoqatigiikkaartumik ingerlanneqassaaq, takuuk Imm. 12.

Imm. 12.  Siunnersuisoqatigiinnut imatut qinerneqartassapput:

1.            Imaani Nunamilu Piniarnermut Siunnersuisoqatigiit:

Nuna tamakkerlugu qinerseriaaseq atorlugu ingerlanneqartassaaq; Isorliunerusuniit Avanersuaq, Qaasuitsup Kommunia, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq, Kommuneqarfik Kujalleq, kissalu Isorliunerusuniit Tunu ilanngullugu katillugit aqqaneq marlunnik siulersuisulik (12):

1.1)

Isorliunerusuniit Avanersuaq

Imaani piniarnermi

ataaseq (1)

 

Isorliunerusuniit Avanersuaq

Nunami piniarnermi

ataaseq (1)

1.2)

Qaasuitsup Kommunia

Imanni piniarnermi

ataaseq (1)

 

Qaasuitsup Kommunia

Nunami piniarnermi

ataaseq (1)

1.3)

Qeqqata Kommunia

Imaani piniarnermi

ataaseq (1)

 

Qeqqata Kommunia

Nunami piniarnermi

ataaseq (1)

1.4)

Kommuneqarfik Sermersooq

Imaani piniarnermi

ataaseq (1)

 

Kommuneqarfik Sermersooq

Nunami piniarnermi

ataaseq (1)

1.5)

Kommuni Kujalleq

Imaani piniarnermi

ataaseq (1)

 

Kommuni Kujalleq

Nunami piniarnermi

ataaseq (1)

1.6)

Isorliunerusuniit Tunu

Imaani piniarnermi

ataaseq (1)

 

Isorliunerusuniit Tunu

Nunami piniarnermi

ataaseq (1)

2.            Qaleralinniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit:

Aqutsivik Avanersuaq, Qaasuitsup Kommuniani Aqutsiveqarfiit pingasuusut; kiisalu avannarpasissutsip 68oN-ip kujataa tamaat eqqarsaatigalugu, tamarmik immikkut marlunnik Siunnersuisoqatigiinnut aallartitaqassapput, katillugit qulinik siulersuisulik (10):

2.1)

Aqutsivik Avanersuaq

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

Ataaseq (1)

 

Aqutsivik Avanersuaq

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

2.2)

Aqutsivik Upernavik

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Upernavik

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

2.3)

Aqutsivik Uummannap Sullua

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Uummannap Sullua

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

2.4)

Aqutsivik Qeqertarsuup Tunua

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qeqertarsuup Tunua

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

2.5)

Avannarpasiss. 68oN-ip kujataa

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Avannarpasiss. 68oN-ip kujataa

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

3.            Aalisakkat allat pillugit Siunnersuisoqatigiit:

Aalisakkat pineqartut tassaapput;  saarulliit, uukkat, qeeqqat, suluppaakkat, nataarnat, eqaluit, kapisillit, nipisat. Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortassanik qinerseriaaseq Kommunerujussuakkaarlutik tamarmik marlunnik toqqaasassapput – katillugit qulinik (10):

3.1)

Isorliunerusuniit Avanersuaq

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

3.2)

Aqutsivik Qaasuitsoq

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qaasuitsoq

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

3.3)

Aqutsivik Qeqqata

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qeqqata

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

3.4)

Aqutsivik Sermersooq

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Sermersooq

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

3.5)

Aqutsivik Kujalleq

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Kujalleq

6m > takinerusunik angallataatillit

ataaseq (1)

3.5)

Isorliunerusuniit Tunu

6m < naannerusunik umiatsiaararsortut

ataaseq (1)


4.            Raajarniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit:

Raajarniat Siunnersuisoqatigiivinut qinerseriaatsip allaanerussutigissavaa, avataasiortut ilaasortarileqqissinnaaneri piareersimaffigissagatsigit. Qinerseqqaarnermi kommunerujussuakkaarlutik tamarmik marlunnik aallartitassaminnik toq-qaassapput – katillugit arfineq pingasut (8):

4.1)

Aqutsivik Qaasuitsup

sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qaasuitsup

avataasiortut

ataaseq (1)

4.2)

Aqutsivik Qeqqata

sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qeqqata

avataasiortut

ataaseq (1)

4.3)

Aqutsivik Sermersooq

sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Sermersooq

avataasiortut

ataaseq (1)

4.4)

Aqutsivik Kujalleq

sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Kujalleq

avataasiortut

ataaseq (1)

5.            Saattuarniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit:

Saattuarniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut qinerseriaaseq raajarniartutulli avataasiorluni saattuarniarnerup aallarteqqissinnaaneranut piareersimaffigalugu pissaagut. Qinerseqqaarnermi Kommunerujussuakkaarlutik tamarmik marlunnik aallatitassaminnik toqqaasassapput – katillugit arfineq pingasut (8):

5.1)

Aqutsivik Qaasuitsup

Sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qaasuitsup

Avataani

ataaseq (1)

5.2)

Aqutsivik Qeqqata

Sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Qeqqata

Avataani

ataaseq (1)

5.3)

Aqutsivik Sermersooq

Sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Sermersooq

Avataani

ataaseq (1)

5.4)

Aqutsivik Kujalleq

Sinerissap qanittuaniit

ataaseq (1)

 

Aqutsivik Kujalleq

Avataani

ataaseq (1)

Imm. 13.

Qinersinermi qinigassanngortitat amerlaqatigiinnik taaneqarsimappata qinerseqqinneqassaaq. Qinerseqqinnermi amerlaqatigiinnik taanneqaqqippata makitsinikkut aala-jangiineqassaaq.

1)     Immikkoortortaqarfinni, Aqutsiveqarfinni, aamma Kommuneqarfikkaartumik Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortassanik qinersinerit tamatigut aaqqissuus-saasumik ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik qaammammik ataatsimik (1) sioqqullugu pisassaaq. Qinersinermi maleruagassat qinersisitsinerillu kattuffiup allattoqarfianiit aqunneqartassaaq. Aamma takujuk § 5 imm. 1.

2)     Siunnersuisoqatigiinnut qinersinermi qinigaasut iluminni Siunnersuisoqatigiit Siulittaasussaanik aamma qinersisassapput. Taasinermi amerlaqatigiittoqartillugu makitsisoqartassaaq.

3)     Siunnersuisoqatigiinni Siulittaasunngortoq Kattuffiup Ileqquusumik Ataatsi-meersuarnerani siulersuisuunernut ilaasortanngortutut nalunaarutigineqassaaq.

4)     Qinikkat siulittaasunngortullu ukiut sisamat (4) atuuttassapput. Piffissap iluani siulersuisuni ilaasortaq siulittaasorluunniit tunuassagaluarpat, tunuartut aallartitaqarfianiit nutaamik toqqaasoqassaaq.

5)     Naalakkersuisut aalisagartassatut pisassiissutaasut aalisariaatsimut aaliangersimasumut amerlippatigit, taava siunnersuisoqatigiit amerlineqarsinnaapput.

                                            

§ 8.

Ataatsimeersuarnerup aaqqissuunnera

1.         Tikilluaqqusineq.

2.         Ataatsimeersuarnermi ingerlatsisussamik toqqaaneq.

3.         Ataatsimeersuariaqqussutip malittarisassat naapertorlugit nassiunneqarsimaneranik naqissusiineq.

4.         Ataatsimeersuarnermi taasisinnaallutik isersimasut nalunaarutigineqarneri.

5.         Oqaluuserisassatut siunnersuutigineqartut akuerineqarneri.

6.         Ukiuni qaangiuttuni siulersuisuunerit nalunaarutaat oqallisigineqarneralu.

7.         Naatsorsuutit kukkunersiukkat saqqummiunneqarnerat.

8.         Oqaluuserisassatut siunnersuutit akuersissutigineqarsimasut oqaluuserineri.

9.         Siulittaasumik qinersineq,

Siulittaasup tullianik qinersineq.

Siulersuisuunernullu ilaasortassanik (marlunnik) qinersineq (Imm.13-mi 3 aamma 5 malillugu).

Siulersuisuunernut aamma ilaasortaapput siunnersuisoqatigiit siulitaasui. Takuuk §7 Imm. 11.

10.    Tamalaat.

§ 9.

Malittarisassat allannguutissaat

Kattuffiup malittarisassaani allannguutissatut siunnersuutit allaganngorlugit ataatsimeersuarnissaq qaammatit marluk sioqqullugu Kattuffimmut nassiunneqarsimassapput.


Imm. 2.

Allannguutissatut siunnersuutit atortussanngortinneqassapput ataatsimeersuarnermi peqataasut nalinginnaasumik amerlanerussuteqarnikkut allannguutissamut isumaqataallutik taasinerisigut.

§ 10.

Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq

Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarsinnaavoq Siulersuisuunerit tamarmiusut imaluunniit immikkoortortaqarfiit kattuffimmut ilaasortaasut 1/3-sa allakkatigut piumasarippassuk. Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarnissaanut patsisaasoq erseqqissumik allakkani taaneqarsimassaaq.

Imm. 2.

Siulersuisuunerit pisinnaatitaapput immikkut ittumik ataatsimeersuarnissamut patsisigisaq naliliiffigissallugu, naammattumik patsisissaqarnersoq imaluunniit patsisigisaq tunngavissaannginnersoq immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarnissaanut.

Imm. 3.

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermut qaaqqusissut qaammat ataaseq siumoortumik nalunaarutigalugu immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusisoqassaaq.

Imm. 4.

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermut peqataassapput nalinnginaasumik ataatsimeersuarnermi peqataasussatut toqqarneqartartut, takuuk § 7 imm. 3.

Imm. 5.

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi taamaallaat eqqartorneqassaaq immikkut ittumik ataatsimeersuarnissamut patsisigineqartoq.

§ 11.

Siulersuisuunernut immikkut tunngasut

KNAPK-imi siulittaasoq Inatsisartuni qinikkatut inissisimalersimaguni KNAPK-imi siulittaasutut tunuassaaq.

Imm. 2.

Siulittaasup ulluinnarni aalisartutut piniartutulluunniit ingerlatani angerlarsimaffimminiiginnarnermigut aallutissavaa. Siulittaasoq ulluinnarni allaffeqarfimmiittaria-qanngilaq.

Kattuffiup siulittaasua politikkikkut avammut oqaaseqartartuussaaq.

Imm. 3.

Siulittaasoq tunuarpat siulittaasup tullia siulittaasunngussaaq tulliani ataatsimeersuarnissap tungaanut. Taamaalisoqartillugulu siulersuisuunerit akunnerminni siulittaasup tullissaanik qinersissapput.

Imm. 4.  

Siulersuisuunerit ukiuni sisamani atassapput.

Imm. 5.

Siulersuisuunerni ilaasortat ilaat qinersivimmit tunuarpat, qinersivimmi pineqartumi qinigassangortittut taaguunneqarnerat najoqqutaralugu. Sinniisussaq siulersuisuunernut ilaasortanngussaaq qinigaaffiup sinneranut.

Imm. 6.

Siulersuisuunerit ataatsimiinnerminni kattuffilluunniit sinnerlugu suliaqarnerminni piffissaq atugaat annaasaqarnersiutisiaqartitsissutigineqassaaq, nalinginnaasumik pisortat annaasaqarnersiuteqartitsisarnerat malillugu. Angalasoqarsimatillugulu ullormusiaqartitsisoqassaaq pisortat ullormusiaqartitsisarnerat malillugu.

Imm. 7.

Siulersuisuunerit kukkunersiuisussamik toqqaassapput. Immikkut ittumik pisoqartillugu siulersuisuunerit kukkunersiuisussamik toqqaasinnaatitaapput.

§ 12.

Siulersuisuunerit suliassaat

Siulittaasup siulersuisuunerit ataatsimiigiaqqusassavai siulersorlugillu. Siulittaasoq KNAPK-p avammut sinniisorissavaa, ulluinnarnilu ingerlatsineq siulersussavaa, siulersuisuunerit killissatut  aalajangersagaasa iluini.

Imm. 2.

Siulersuisuunerit kattuffik siulersussavaat najoqqutassat ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartut suliareqqusaasullu najoqqutaralugit, pisariaqartitsinerlu najoqqutaralugu siulersuisuunerit allannguuteqartitsisinnaapput.

Imm. 3.

Siulersuisuunerit suut aalisarnermut piniarnermullu tunngasut, KNAPK-p siunertaanut tunngassuteqartut sulissutigissavaat, suliassat taakkununnga atasut tamaasa aalajangertassallugit, tamakku siulersuisuunerit ataatsimeersuarnermut oqaluuserisassanngor-lugit saqqummiuteqqaartariaqarsorinngikkaangatigik.

Imm. 4.

Siulersuisuunerit ilaat ataaseq immikkorluinnaq ittuni piginnaassusilerneqarsinnaavoq kattuffik sinnerlugu suliaqarnissamut.

Imm. 5.

Siulersuisuunerit aalajangertassavaat suliassap ataatsip suliarinera nalunaarutigineqassanersoq, matoqqasumilluunniit suliassaassanersoq.

Imm. 6.

Siulersuisuunerit toqqagaat Ulluinnarni Aqutsisut piginnaatitaapput pisariaqarneratut akilerlugu ikiortissarsinissamut, ulluinnarni suliassap ingerlatinneqarnissaani. Tamatuma saniatigut suliassat nalinginnaasumik allaffeqarfiup ingerlatissavai, § 14 takuuk.

Imm. 7.

Aningaasanik annertuumik sumulluunniit atuisoqassanngilaq Ulluinnarni Aqutsisut akuerinngisaannik, siulersuisuunerilluunniit erseqqinnerusumik aalajangigaat najoqqutaritinnagit.

Imm. 8.

Siulersuisuunernut ilaasortat pisinnaatitaapput piffissap qinigaaffiup iluani ataasiarlutik qinersivimmi angalanissamut.

Imm. 9.

Siulersuisuunernut ilaasortat kattuffimmi suleqqusaallutik angalagunik, angalanerat kattuffimmiit akilerneqartussaavoq. Angalanermilu nalunaarusiortussaatitaallutik allaffeqarfimmit pigineqartussamik.

Imm. 10.

Siulersuisuunerit ataatsimiititalianik pilersitsisinnaapput pisariaqartitsineq naapertorlugu. Ataatsimiititaliarlu pilersinneqartoq suliaminut tunngasumik nalunaarusior-tussaatitaavoq. Ataatsimiititaliap aningaasartuutai kattuffiup akilissavai.

a.       Ataatsimiititaliat suliarisimasatik siulersuisuunerit ataatsimiinnerini saqqummiuttassavaat siulersuisuunernilu aalajangiiffigisassat aalajangiiffigitillugit.

b.       Ataatsimiititaliat suleriaasissaannut tunngasunik najoqqutassiortoqarsinnaavoq.


§ 13.

Siulersuisuunerniit tunuartitsineq.

Siulersuisuni ilaasortaq tunuartinneqarsinnaavoq. Tamannalu tunngavilersukkamik inassutigineqarsinnaavoq siulersuisuunernut aaliangiiffigisassanngorlugu, soorlu imatut pisoqartillugu:

a)            Pineqartoq Kattuffiup suliniutaanik / soqutigisaanik anguniagaanillu sanioqqutsilluni iliuuseqarsimappat.

b)            Kattuffimmit akiliunneqarluni angalanermi pisussaaffinnik nalinginnaasunik uniuilluni pissusilersorpat. Soorlu peqataaffigisassani najuuffigisimanngippagit il.il. Taamatut pisoqarsimatillugu Kattuffiup aningaasartuutigisimasai utertinniarneqarsinnaapput.

 

§ 14.

Ulluinnarni Aqutsisut

Siulersuisuunerniit siulittaasoq tullialu Ulluinnarni Aqutsisuni ilaasortaassapput. Siulersuisuunerit  akunnerminni Ulluinnarni Aqutsisuni ilaassortassamik ataatsimik (1) toqqaassapput.

Imm. 2.

Ulluinnarni Aqutsisunit tunuartoqarsimappat ulluinnarni aqutsisunut qinersinermi tulliusoq ilaasortanngortassaaq.

Imm. 3.

Ulluinnarni Aqutsisut ataatsimiinnerminni kattuffilluunniit sinnerlugu suliaqarnerminni piffissaq atugaat annaasaqarnersiutisiaqartitsisoqartassaaq, nalinginnaasumik pisortat annaasaqarnersiuteqartitsisarnerat malillugu. Angalasoqarsimatillugulu ullormusiaqartitsisoqassaaq pisortat ullormusiaqartitsisarnerat malillugu.

Imm. 4.  

Ulluinnarni Aqutsisut suleriaasissartik namminneq aalajangertassavaat.

Imm. 5.

Ulluinnarni kattuffiup aningaasatigut ingerlanera Ulluinnarni Aqutsisunit nakkutigineqassaaq.

Imm. 6.

Naatsorsuuserinermik ingerlatsineq immikkut naatsorsuuserinermik ilisimasalimmik atorfinitsitsinikkut ingerlanneqassaaq.

Imm. 7.

Aningaasatigut killiffiit kukkunersiuisumit qaammatit pingasukkaarlugit misissorneqartassapput.

§ 15.

Isumaqatigiinniartartut

Akinut isumaqatigiinniartartussaapput Siulersuisuunerni siulittaasoq, aamma Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq, imaluunniit siunnersuisoqatigiinni namminneq akun-nerminni aallartitassatut toqqagaat.

Imm. 2.

Akinut isumaqatigiinniarnerit tamaasa Kattuffiup allattoqarfiani pisortat arlaat peqataasassapput.

Imm. 3.

Qinersivinni ataatsimi arlalinniluunniit aalisakkat akiinik aalajangersimasunik isumaqatigiinniassasoqartillugu, immikkoortortaqarfik immikkoortortaqarfiilluunniit arlallit namminneq isumaqatigiinniartussaminnik toqqaasinnaapput, kattuffiup siulittaasuanit immikkut pisinnaatinneqartussanik. Taamaattoqassatillugu aamma § 12 imm. 3 atorneqarsinnaavoq.

§ 16.

Siulittaasup pisussaaffii piginnaatitaaffiilu

Siulittaasoq kattuffiup politikkikkut avammut ”kiinnertartoraa”. Siulittaasorlu piginnaatitaavoq avammut oqaaseqaatit kattuffiup soqutigisai tunngavigalugit, kattuffik sinnerlugu, aalisartut piniartullu inuussutissarsiutaat soqutigisaallu illersorlugit, illersorneqarsinnaasumik oqariartuutigissallugit qitiusumik allattoqarfik suleqatigalugu.

Imm. 2.

Siulittaasoq pisussaavoq politikkikkut suliat saaffiginnissutillu pisortanut, kattuffinnut allanullu allaffimmi pisortaq peqatigalugu ingerlatissallugit.

Imm. 3.

Siulittaasoq pisinnaatitaavoq qinigaaffiup ingerlanerani qinersiviit angallavigissallugit, nammineerlunilu pisinnaanngikkuni siulittaasutut tullini siulersuisuunernulluunniit ilaasortaq sinnerluni angalatissinnaavaa.

Imm. 4.

Siulittaasoq allatulli tamakkiisumik allaffimmiuutinneqarpat, allatulli sulinngiffeqarsinnaatitaavoq, sulinngiffeqarnermi periaatsit nalinginnaasut malillugit.

§ 17.

Allaffeqarfik

KNAPK allaffeqarfeqassaaq ulluinnarni suliassanik ingerlatsisussamik, ataatsimeersuarnermillu Siulersuisuunerit Ulluinnarnilu Aqutsisut aalajangersagaat suliassiissutaallu aallavigalugit suliaqassaaq makkuusunik;

-          ataatsimeersuarnermik piareersaanerit,

-          siulersuisuunernut ulluinnarnilu aqutsisunut attaveqarnerit,

-          pisortat allalluunniit tungaannut attaveqarnerit,

-          isumaqatigiinniarnissanut piareersarnerit,

-          aningaasanik, aningaasarsianik naatsorsuutinillu torersumik isumaginninneq.

Imm. 2.

KNAPK-mi Ulluinnarni Aqutsisut allaffeqarfimmi pisortaanermik atorfeqartitsineq soraarsitsinerlu akisussaaffigaat.

Imm. 3.

Allaffeqarfiup pisortaanerata akisussaaffigaa allaffeqarfiup ingerlanneqarnera, allaffeqarfimmi atorfinitsitsineq soraarsitsinerlu, Ulluinnarni Aqutsisut periarfissiissutaasa iluini.

Imm. 4.

Allaffeqarfiup pisortaanera kattuffinnik, naalakkersuisunik, partiinillu assigiinngitsunik ataatsimiititalianilu aalisarnerup piniarnerullu piorsarneqarneranut tunngasunik tamatigut oqaloqateqarsinnaavoq.

Imm. 5.

Allaffeqarfimmi pisortaaneq kattuffik sinnerlugu avammut tusagassiutitigut oqaaseqaateqarsinnaatitaavoq, kattuffiup anguniagai, siunertai, ataatsimeersuarnermi aalaja-ngersakkat, Siulersuisuunerit Ulluinnarnilu Aqutsisut isummiutaat sanioqqunnagit. Tamanna pisassaaq siulittaasoq paaseqatigalugu.


§ 18.

KNAPK-p aningaasaatai

Kattuffiup aningaasaatai aningaaserivimmi isumannaatsumiitinneqassapput.

Imm. 2.

Aningaasaatit atorneqarnissaannut pissusiusussat Ulluinnarni Aqutsisut aalajangertassavaat siulersuisuunerit sinaakkusiussaasa iluini.

Imm. 3.

Ulluinnarni Aqutsisut pisinnaatitaapput sulianut kalaallit aalisarnermut piniarnermullu inuussutissarsiutaasa siuarsarneqarnissaannut iluaqutaasussamut aningaasaliissallutik, siulersuisuunerit aningaasatigut sinaakkutaliutaasa iluanni, tamanna aningaasassaqartinneqaraangat.

Imm. 4.

Ulluinnarni Aqutsisut tassaapput kattuffik sinnerlugu annertunerusumik nalilinnik pisinermi tunisinernilu akuersisinnaatitaasut.

Imm. 5.

Kattuffik aningaasanik atorsimaguni akilersuinermi kattuffik sinnerlugu atsiuisut akisussaatinneqassanngillat, kattuffik akisussaammat.

Imm. 6.  

Kattuffik ilumini aningaasaateqarfimmik pilersitsisinnaavoq.

§ 19.

Kattuffiup atorunnaarsinneqarsinnaanera

Kattuffiup atorunnaarsinneqarnissaanut aalajangerneq aatsaat pisinnaavoq ataatsimeersuaqataasut 2/3-iannit isumaqatigiissutigineqarsimappat.

Imm. 2.

Kattuffiup atorunnaarsinneqarnissaa oqaluuserisassatut immikkoortutut ataasiinnavittut ataatsimeersuarnerup oqaluuserisassaasa allassimaffianni allassimassaaq, tamannalu kiserluinnaat ataatsimeersuartut oqaluuserissavaat.

Imm. 3.

Ataatsimeersuartut atorunnaarsitsinermik isumaqatigiissuteqartut aamma aalajangissavaat kattuffiup pappiaraatai toqqortat atortussallu allat pigisallu aningaasanik naleqartut qanoq pineqassanersut. Kattuffiup aningaasaatai ataatsimeersuartut aalajangiineri naapertorlugit kalaallit inuussutissarsiornerinut ikiorsiissutigineqassapput.

Malittarisassat Immikkut Ittumik Ataatsimeersuarnermi

 10. juni 2013 akuersissutigineqarput,

erniinnaartumillu atortuulersinneqarlutik.[1]

KNAPK-p malittarisassai 13. marts 2009 imeersut atorunnaarput.

Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat

Sinnerlugu

Henrik Sandgreen

Siulittaasoq

Hans Peter Poulsen

Ileqquusumik Ataatsimeersuarnermi Aqutsisoq

 



[1] 10. juni 2013-mi Siulersuisuunerit ataatsimiinneranni

 

 


Malittarisassat Ileqquusumik Ataatsimeersuarnermi akuerisat