KL
DA
EN

7. februar 2012 EU-mi KNAPK-p puisit amii pillugit tusarniaanermi oqalugiaataa

Angutit arnallu, EuropaParlamentimi ilaasortat ataqqinartut

 

Erseqqissassavara Issittumi puisinniarneq kultur-iullunilu inuussutissarsiutaammat

Puisinik inuussutissarsiorneq amiinillu tunissassiorneq nungusaataanngitsumik atuinermik tunngaveqartoq nunarput tamakkerlugu, pingaartumillu Isorliunerusuni inuiaqatigiinnik suliffissaqartitsitsuuvoq ulluinnarni piniartut  inuuniarnerminni atugaasigut aningaasatigullu isertitaqarnerannut qaffassaataasumik inissisimasoq.

EU-mut puisit amiinik eqqusseqqusinnginneq maleruagassanik unioqqutitsineruvoq

Kalaallinut Nunaaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat, KNAPK isumaqarpoq EU-p Europamut puisit amiinik eqqusseqqusinnginnera nunarsuarmi nunat niivermut kattuffianni WTO-mi tunngaviusumik maleruagassanik unioqqutitsinerusoq, ukuusunik:

·         Ulluinnarni atukkat aningaasarsiatigullu isertitat qaffassarnissaannut tunngatillugu

·         Suliffissaqartitsinerup annertusarnissaanut tunngatillugu

·         Nunarsuarmi tamakkiisumik pisuussutinik atorluaanissamut tunngatillugu

·         Aammalu nunat ineriartortut Kalaallit Nunaattut inissisimasut nunat tamalaat akornanni niivernikkut ineriartornermi peqataanerunissaannut tapersersornissannullu tunngatillugu

Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarut unioqqutinneqarpoq

KNAPK-lu isumaqarpoq EU-p Europa-mut puisit amiinik eqqusseqqusiunnaarnerata kingunerisaanik Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii Pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat unioqqutinneqartoq.

Tassunga tunngatillugu KNAPK isumaqarpoq inerteqquteqarnerup kingunerisaanik nunarsuarmi puisit amiinik niiveruteqarneq sequmilluinnarsimasoq Issittumilu puisinniarneq taamaalilluni pingitsaaliissummik taneqarsinnasumik inuussutissarsiornikkut kultoorikkullu ulorianartorsiortinneqartoq. Taassuma saniatigut Europami, Amerikami Asiamilu mingutsitserujussuarneq pissutigalugu Issittumi Pinngortitaq allanngoriartupiloorpoq piniartut inussutissarsiornerata uloriarnartorsiorneranik kinguneqartumik.

Nunatsinni oliasiorneq pisuussutinillu uumaatsunik atuinissami EU akuunissaminut annertoorujussuarmik oqaasissaqataarusulluni allaat killeqanngitsumik taaneqarsinnaasumik piumasaqartarpoq. Pisuussutivulli uumasut pineqartillugit pingaartumillu imaani uumasut pillugit atuinitsinni matunik matooraasuuvoq allaat nungusaataanngitsumik atuinitsinnik inertequteqartitsilluni Issittumi taakuninnga inuussutissarsiornerup ulorianartorsiorneranik kinguneqartumik.

EU piniartunut taarsiissuteqartariaqarpoq

Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat malillugu nunat naalagaaffittut pisussaaffeqarput inatsisitigut naapertuuttumik Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii Pillugit Nalunaarutip tamakkiisumik   inatsisartoqarnikkut aaqqissuusaanikkut atuutsiinninneqarnissaa qularnaassallugu aammalu naalagaaffiit pisussaafeqarput inuiaat allat iliuuseqarnerisa kingunerisaanik Issittumi piniartut eqqorneqartut inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaannik innarliisoqartillugu sukumiissumik naapertuulluartumillu ajortumik sunniutit taarsiissuteqartitsinnikkut millisarniassallugit. EU-mi nunat suliassartik ilisimaaralugu pisussaaffiit Nunat Tamalaat akuerisaat nunat inoqqaavinut tunngassuteqartut sukumiisumik atuutsinneqarnissaat malinneqarnissaallu piviusunngortittariaqarpaat. Ukiunilu kingullerni piniartorpassuit puisit amiinik tunisinissaminnut mattunneqarsimapput aningaasarsiornikkut eqqorneqaatigisimasaminnik.

KNAPK-p qaqugumulluunniit akuerinngisaannassavaa taamatut oqaluttuarisaanikkut pissusitoqqat naapertuutinngitsut nunasiaanerup nalaani eqqarsartaatsimut assingussuteqartut pissutigalugit namminneq pisuussutiminnik atuinissamut pisinnaatitaaffimminnik pisariaqartitsinertik soqutigisatik aallaavigalugit issittumi inuit ineriartortitsinissaminnut aporfissalersorneqartuassappata. Taamaattumik KNAPK piareersimavoq pissutit taamaattut atuutsiinnassapata inuit pisinnaatitaafii pillugit eqqartussivimmut suliakkiinissaminut.

KNAPK-p isumaa malillugu puisit amiinik eqqusseqqusaajunnaarnerup kinguneraa Inuit Nunaqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaani artikel 8-p aammalu 32-p unioqqutinneqarnerat. Taamaattumik Nunatsinni piniartut nalunaarummi artikel 20 malillugu taarsiivigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput taarsiivigineqarnissaminnut.

Artikel 20 ima oqaasertaqarpoq:

1. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffigaat namminneq naalakkersuinikkut,aningaasarsiornikkut

aamma inooqatigiinnermi aaqqissukkatik imaluunniit suliffisik attatissallugit,

qularnaarniarlugu inuuniutigalugu piniaatsini periaatsimik atorsinnaanissaat ineriartortinnissaallu,

aamma kiffaanngissuseqartumik qangaaniit kingornussatik allallu pissaqarniarnikkut

suliat atorsinnaassallugit.

2. Nunat inoqqaavi inuuniutigalugu piniaatsinik ineriartornermillu atuisinnaajunnaarsimasut

pisinnaatitaapput naapertuilluartumik pissusissamisoortumillu taarsiivigineqarnissamut.

Pissutsit taama ingerlalersimanerat innersuussutigalugu pinngortitallu allanngoriartorneranut tunngatillugu KNAPK-p EU-mut piumasaqaatigaa nunatsinni piniartut aningaasanik taarsiivigineqassasut, aningaasallu inuussutissarsiutinut nutaanut nungusaataanngitsumik ineriartortitsinissamut siunerfilimmik atorneqassasut.

Puiseqassuseq aalisarnermut ernumanartortsiortitsivoq

Naggataatigut KNAPK-miit erseqqissaatigerusupparput EU-p puisit amiinik niiveruteqarnissamik inerteqquteqartitsinerata kingunerisaanik imartatsinni aalisagaqatigiit uumaasoqatigiillu imminnut nerisaqaqatigiinnerisa nammineerluni nammaqatigiinnerata innarlersimasinnaanera annilaanngatigigatsigu. Atlantikup avannaata kitaani puisit assigiinngitsut amerligattuinnartut nunatta aalisakkanik inuussutissarsiuteqarnera ulorianartorsiortissinnaaaga qularnanngilaq.

Nunatsinnimi Pinngortitaleriffiup ilisimatuussutsikkut kisitsisaatai malillugit nunatta imartaani puisit assigiingitsut ullumikkut 17,5 miilioninik amerlassuseqalersimapput, taakkulu ukiumut aalisakkat qaleruallillu 16 million tonsit nerisaraat aamma ilisimatuussutsikkut saqqummiunneqarerpoq.

Aalisarnermut attuumassuteqartuusugut ilisimalluarparput nunatta avataani Dave Stræde-mi avataasiorluni qaleralinniarnermi ningittagarsorluni qaleralinniartarneq qalorsuarsornermut nuunneqarnikuusoq pissutigalugu puisit ningittakkat pisaannik qaleralinnik nerisartarnerat ajornartorsiutaammat.

KNAPK-miit anilaanngatigaarput ullumikkut sineriammi aataarpassuit nunami qassimasalersimasut nunattalu avataani piaqqiortalersimasut sinerissami kangerlunni qaleralinniarnermut akornutaalersinnaanerat. Soorlu Qeqertarsuup Tunuani.

Kitaani qassuserluni ukiakkut saarullinniarnermi aataat pisarisoorneqartaqaat qassutinillu assorujussuaq aserorterisarlutik.

Siusinnerusukkut Norge-p sineriaani ajornartorsiut piunikuuvoq assorujussuarlu uipallersisitsimalluni.

Ukiunilu makkunani puisit mikisut saluttut aammalu puisit nappaatillit Issittup imartaa tamakkerlugu takussaagaluttuinarlersimanerat aamma uppernarsarneqareerpoq. Annilaanngatigaarpullu Issittup imartaani puisit akornanni kaannersualersinnaanerata atuutilersimasinnaanera.

Qujanarsuaq tusarnaarassinga qujavungalu qaaqqusaasimaninnut aammalu oqaaseqarnissannut periarfissinneqarsimagama.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Leif Fontaine, siulittaasoq